Näytetään tekstit, joissa on tunniste Harjoittelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Harjoittelu. Näytä kaikki tekstit

tiistai 17. marraskuuta 2009

Placement

Kaksi kulunutta kuukautta ovat olleet täynnä uusia kokemuksia, uusia ihmisiä, hyviä hetkiä ja toki välillä niitä huonojakin. Blogiin on päätynyt vain murto-osa siitä kaikesta mitä ollaan täällä tehty ja koettu. Itse harjoittelusta ei olla kuitenkaan juurikaan kirjoitettu, joten eiköhän nyt ole sen aika. Erityisesti varmaan tulevia sosionomi-harjoittelijoita kiinnostaa tämä osuus, sillä me olemme vasta toinen ryhmä sosionomi-opiskelijoita, jotka tekevät kv-harjoittelunsa Huessa.


Aikaisemmin on jo ollut puhetta Hue Helpistä (http://www.huehelp.org/), jonka kautta teemme harjoittelumme. Tsekatkaapa muuten tuo sivu. Siinä heti etusivulla kerrotaan Diakin ja Hue Helpin yhteistyöstä ja meidätkin siellä mainitaan oikein nimeltä. Voe hyvänen aeka.

Harjoittelumme alkuosio on siis koostunut "interactive life-skills workshopeista". Minä ja Saila ollaan työskennelty Chi Langin ja An Tayn orpokodeilla ja Aino ja Henna Hue Helpin rahoittamalla Home of Affection-orpokodilla. Käytännössä tunteja pidettiin kerran viikossa. Aiheinamme olivat Hygiene, Road Safety, Group work skills ja First Aid. Meille annettiin hyvin vapaat kädet tuntien suunnitteluun, mutta tulevista tunneista juteltiin harjoittelunohjaajiemme kanssa viikottaisissa palavereissa. Tällä hetkellä olemme tekemässä Hue Helpille pienimuotoista tutkimusta orpokotien nuorten tulevaisuudensuunnitelmista ja ollaan kyllä aika innoissaan siitä. Kuitenkin aika iso osa ajastamme orpokodeilla on koostunut vain lasten kanssa hengailusta ja pelailusta, joten on todella piristävää vihdoinkin tehdä jotain vähän konkreettisempaa.

Käsittääkseni tulevien harjoittelijoiden työhön kuuluu noiden life skill-tuntien lisäksi myös englannin opetusta. Sitä silmällä pitäen tässä ilmainen vinkki vinkkinen: Tehkää mahdollisimman paljon puheharjoituksia. Nämä muksut osaavat aika paljon sanastoa, mutta lähinnä vain kirjallisesti. Englannin puhumista ei todellakaan harjoitella tarpeeksi täällä.

Tässä muutamia kuvia orpokodeilta. Vaikka välillä ollaan oltu aika turhautuneita ja lasten luottamuksen saavuttaminen otti alussa aikansa niin ei voi kyllä sanoin kuvailla kuinka hienoja hetkiä ollaan saatu näiden lasten kanssa viettää. Nää lapset on ihan mahtavia ja älyttömän luovia myös! We love them!!! ja vaikuttaa siltä, että kyllä meistäkin aika lailla tykätään :)



AN TAY:

Tunnilla.
Having a lesson.



Tehtiin hattuja Halloweenina.
We made hats on Halloween.



Max on myös vapaaehtoisena Hue Helpillä. Hän opettaa An Tayssa ranskaa ja enkkua ja osaa myös viihdyttää lapsia :)

Max is also a Hue Help volunteer. He teaches French and English at An Tay and clearly knows how to entertain kids:)


Valokuvien ottaminen on lapsista tosi hauskaa. Varsinkin kun saa itse ottaa niitä kuvia.

Taking photos is so much fun. Especially when the kids get to use the camera themselves.


Hue Helpin vapaaehtoiset pitämässä hauskaa lasten kanssa.

Hue Help volunteers having fun with the kids.


CHI LANG:

"What time is it?"


"It's time to take weird pictures..."


"...and play one more Bingo!"


Varmasti tulee ikävä näitä kaikkia lapsia ja Hue Helpin porukkaa!
We will miss these kids, Hue Help staff and volunteers!

Minna-an enthusiastic Finnish volunteer :)

tiistai 27. lokakuuta 2009

Attending a relief trip

Maanantaina saimme mahtavan tilaisuuden olla mukana Hue Helpin ja Punaisen Ristin avustustyömatkalla etnisen vähemmistön kylään. Mukanamme veimme peittoja, kattiloita riisiä varten, sekä joitain astioita. Kylän lapsille oli tarjolla vihkoja koulunkäyntiä varten. Me suomalaiset tyttöset ostimme myös Doremon-sarjakuvasarjaa 12 osaa luettavaksi kylän lapsukaisille. Doremon on siis kissa, jonka korvat on varastettu ja sillä on päässänsä propelli. Aikamoinen seikkailija tuo Doremon ja tosi suosittu täällä päin!

We got a great opportunity on Monday and were asked to join relief trip, with Hue Help and Red Cross. We went to an ethnic minority village to distribute blankets, rice pots and some bowls for eating. Kids of the village got notebooks for their school, and we Finns had bought Doremon-comics, because it is really popular in here and kids like it. Doremon is a cat whose ears have been stolen, and he is having many great adventures!
Näkymää kylässä olevasta "kaupungintalosta", jonne kylän väki tuli vastaanottamaan tavarat.
View from the villages "town hall", where we all gathered together.


Perhekuntien edustajia, kaiken kaikkiaan kylässä on 22 perhettä.
Representatives of each household, all together 22 families.


Hue Helpin työntekijä, joka on siis toinen harjoittelun ohjaajistamme, sekä Punaisen Ristin työntekijä.
Workers from Hue Help and Red Cross, the guy on the left is one ouf our placement supervisors.


Väestön perinteisempää vaatetusta edustettuna. Oli todella kuuma auringon porotus päällä, ja paikalliset veti aika peittävillä vaatekerroksilla, tuokin hame oli aika paksunnäköistä kangasta.
A local lady in traditional clothes. It was quite a hot day, and that skirt´s textile seemed pretty thick. Depends on what you are used to, I suppose.


Kylän raitti. Olimme lievästi yllättyneitä kylään saapuessamme ja aika pian meille kerrottiinkin kyläläisten asuvan hallituksen rakennuttamissa taloissa. Hmmm. Sitten kuulimme että alunperin heimo asui vuoristossa, viidakossa, mutta hallitus halusi rakentaa juuri sille alueelle jotain, joten hoplaa heimo liikkeelle ja kuppasen tien varteen asumaan. Talot ovat onneksi kestävän oloisia, taifuunien tullessa.
The village itself. We were a bit surprised while arriving to the village and pretty soon we were told that they live in rather new houses built by the government. The people used to live in the jungle in mountains. At least the houses seemed to be strong, thinking about the typhoons, for example.




Riisikattilat ja Punaisen Ristin työntekijä-nainen, jolla oli epäilyttävän valkoinen naama. Näköjään ne whitening-töhnät toimii...
Rice pots and the other worker from Red Cross.


Muutama pienimmistä kylän lapsista. Olivat kaikki kyllä todella suloisia. Few of the very adorable kids in the village.

Jälleen kerran, oli mahtavaa päästä näkemään jotain mitä turistit eivät näe. Toisaalta, vetää aika hiljaiseksi. Vierailumme oli todella lyhyt, olisi mielenkiintoista tietää millaista elämä tuossa kylässä oikeasti on ja mitä nuo ihmiset miettivät. Hmm.

Once again, it was a great opportunity to get to see something that a tourist would not get to see. On the other hand, our visit was short and it leaves one wondering how their life really is for them. Hmm.

torstai 24. syyskuuta 2009

Easy Traffic Pictures

Kotiudumme päivä päivältä enemmän. Eilen saimme omat polkupyörät ja puhelinliittymät ostetuksi, joten jee, vietnamilaistumisen prosessi voi alkaa.
Eilen ja tänään olemme siis jo viettäneet tunnin per ilta orpokodilla, lähinnä ympärillemme pällistellen ja nolosti kielen oppimista yrittäen. Alku on haastavaa, totta kai, etenkin aivan uudessa kulttuurissa ja uuden kielen kanssa. Orpokodissa, jossa tulemme viettämään aikaa seuraavat kolme viikkoa, on n.22 lasta, iältään 6-21-vuotiaita. Meille kerrottiin että näiden lasten kanssa voi viedä jonkun aikaa että pääsemme parempaan kontaktiin. Ja niinpä se taitaa olla. Ensimmäinen viikko menee meillä tarkastellessa ja viikon päästä sunnuntaina olisi tarkoitus pitää jo ensimmäinen Life Skills Training-oppitunti/työpaja. Huomenissa pitäisi alkaa yhdessä Ainon ja Hennan kanssa suunnittelemaan että mitä oppitunnit sitten pitäisivät sisällään.

Elämme jännittäviä aikoja!



Liikennettä rauhalliseen aikaan päivästä. Traffic, when it´s the quiet time of the day.




Uusi pyöräni, joka kesti tasan yhden päivän, uskollinen ratsuni. Ostin uuden.
My new bike, which broke the day after I bought it. It was a loyal servant. I bought a new one.





That´s Minna and her new bike, driving one way street.. to the opposite direction, you see.
Siellä menee Minna ja uusi pyörä, yksisuuntaista vastavirtaan.
Yesterday and today we have spent an hour per evening at the orphanage. It is a lot of staring and embarrasing tries to learn vietnamese, at first. It seems very nice though. One week from here,on Sunday, we´ll have our first Life Skills Training-lesson/workshop, and tomorrow we´ll start planning together with Aino and Henna.
Oh these adventurous days :)