keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Bikini season

Ollen tietoisia Ketsanan aiheuttamista tuhoista ja jopa kuolemista, emme halua tässä hehkuttaa tulvan ihanuutta ja tilanteen eksoottisuutta.
Kuvista voitte kuitenkin hieman nähdä tulvaa ja sen vaikutuksia tässä hotellimme ympäristössä.

Kohtaamamme turistit kulkivat hymyssä suin tulvivilla kaduilla ja istuivat tyytyväisinä jalat pohjetta myöten tulvavedessä kahvilassa. Turistit ottivat jopa kontaktia toisiinsa paremmin kuin tulvattomina aikoina ;)

Maanantain ja tiistain välinen yö oli aikamoista tuulen tuiverrusta ja vesisadetta. Tuuli heitti parvekkeemme ovet auki useammin kuin kerran ja ikkunat kolisivat. Aamulla ilma ei sen suuremmin rauhoittunut. Tiistaina päivemmällä sade ja tuuli lakkasivat kuitenkin hetkeksi. Arvelimme sen olevan vain tyyntä myrskyn edellä, sillä netistä saamiemme tietojen mukaan taifuuni saavuttaisi Huen illalla kymmenen jälkeen. Viime yö oli kuitenkin jopa rauhallisempi kuin edellinen, vaikka veden pinta nousi illan aikana todella nopeasti.

Turvassa siis olimme ja olemme edelleen, vaikka kadulla tulviikin vielä.


Our so called homestreet flooding.
Kotikatumme tulvii.

Sitkeitä nuo vietnamilaiset, täällä ne veti skoottereilla vaikka vettä oli jo reilunlaisesti. Tuon sedän skootteri ei vaan enää tainnut kulkea..
Vietnamese were driving with their motorbikes though it was flooding. This motorbike just did not work anymore, I guess..


Henna turisteilemassa tyylikkäässä sadetakissa, tuulen puhaltaessa.
Henna taking pictures in her very stylish raincoat.


This is from our hotel, first floor, where reception is. Japanese tourists posing for the hotel staff.
Tämä on hotellimme ensimmäisestä kerroksesta, jossa respa sijaitsee. Japanilaiset turistit siinä poseeraavat hotellin työntekijän ottaessa kuvia.


This was the situation on our street the last time we checked it in the evening. In the morning it was already a lot lower.
Vesi oli tällä tasolla kotikadullamme kun viimeisen kerran pääsimme sitä katsomaan. Aamulla vesi oli jo laskenut huimasti.

A dead cockroach, hahahhahahahaaaa. Though they said that those little creatures may only be pretending to be dead.. why would they be so smart? Yak.
Kuollut torakka, hahahahahhaaa. Meille kyllä sanottiin että ne voivat vain teeskennellä kuolleita.. miksi ne olis niin fiksuja? Hyi.
So, here is some update from our point of view of Ketsana. This is written with baring in mind that it destroyed a lot and even killed people..
Monday night was pretty restless. It was raining hard outside and wind was blowing so that it opened our balcony doors four times during the night and kept on banging our windows.
Tuesday morning the streets started to flood. Otherwise, as the day went by, weather calmed down, though the water kept on raising.
We thougt it was just silence before the storm hits, as we had read from the internet that Ketsana reaches our area around 10 pm. However, last night was a lot more calm than the night before.
So, we were safe and will continue so, though the streets are still flooding.

maanantai 28. syyskuuta 2009

Taifuunia odotellessa


(Picture from google.)


Täällä istuskellaan hotellihuoneessa ja odotellaan taifuunia saapuvaksi. Ulkona sataa hullun lailla vettä, tuulee ja hotellin käytävällä valuu seinistä pikkuhiljaa vesinoroja. Valot on menny vasta kerran, sähköt ei kokonaan vielä kertaakaan. Ollaan luettu netistä Ketsana-nimisestä taifuunista, joka siis saapuu Hueen ensi yön aikana. Googlettakaa toki tarkemmin, en tähän ala kirjottelemaan sen enempää, niin voi herkemmätkin jatkaa vielä lukemista ja rohkeammat googletella mikäli siltä tuntuu ;)

Huoneemme sijaitsee suht korkealla, hotellin toisessa kerroksessa, joten toivomme etteivät tulvat meitä tavoita. Ikkunat paukkuu tuulen niitä koetellessa ja Sailan peti sijaitsee suoraan ikkunan alla, joten voi olla että Minna saa parisänkyynsä ensi yöksi muutakin seuraa kuin luomia nuolevat torakat. En haluaisi yöllä herätä siihen että sataa lasia päälle. Tuskin siis tulee lasit sisään, mutta hätävarjelu on paras varjelu. Vai miten se meni ;)

Päivällä kävimme Hennan kanssa ruokaostoksilla, huomenna ei vissiin ole kaupat, koulut ja muut auki. Harmi vaan ettei voida sen suurempia täällä keitellä, mutta onneksi on tuo jääkaappi, niin saa juttuja säilöön.

So, here we are sitting in our hotel room and waiting the Ketsana-typhoon to arrive. (You can google it if you want to know more, this way it´s on your own responsibility to gain info;) It is raining hard outside and is very windy too.

Our room is on the second floor of the hotel, so hopefully the floods do not reach us, if they ever shall rise. My bed is located straight under the window, so it might be that next night Minna will have some company in her double bed, just in case the wind gets really bad ;)
I also went to do some grocery shopping earlier today with Henna, as tomorrow schools and shops will be closed.

Well, anyway and anyhow, this is it for now. Talk to you later!!

Tämä tällä kertaa, kuulemisiin!!


EDITED BY MINNA 29.09 12:17 :

Tältä myrsky näyttää ikkunastamme tällä hetkellä.

This is how the storm looks now.

lauantai 26. syyskuuta 2009

Wild Traffic Videos

Tästä videosta saa ehkä jotain kuvaa paikallisesta liikenteestä. Video on kuvattu puolen päivän aikaan, joten voitte ehkä kuvitella millainen kaaos täällä on ruuhka-aikaan. Taustalla kuuluu kun Minna inisee kauhuissaan väistellessään skoottereita pyörällä.

From this video you can perhaps get some picture of the local traffic. It was filmed around 12, so you can imagine what it's like when it´s the traffic jam time. You can hear Minna whining terrified while fencing the scooters with her bike.

Tässä video matkaltamme orpokodilta hotellille.

Here's a video from our way from one orphanage to the hotel.

torstai 24. syyskuuta 2009

Easy Traffic Pictures

Kotiudumme päivä päivältä enemmän. Eilen saimme omat polkupyörät ja puhelinliittymät ostetuksi, joten jee, vietnamilaistumisen prosessi voi alkaa.
Eilen ja tänään olemme siis jo viettäneet tunnin per ilta orpokodilla, lähinnä ympärillemme pällistellen ja nolosti kielen oppimista yrittäen. Alku on haastavaa, totta kai, etenkin aivan uudessa kulttuurissa ja uuden kielen kanssa. Orpokodissa, jossa tulemme viettämään aikaa seuraavat kolme viikkoa, on n.22 lasta, iältään 6-21-vuotiaita. Meille kerrottiin että näiden lasten kanssa voi viedä jonkun aikaa että pääsemme parempaan kontaktiin. Ja niinpä se taitaa olla. Ensimmäinen viikko menee meillä tarkastellessa ja viikon päästä sunnuntaina olisi tarkoitus pitää jo ensimmäinen Life Skills Training-oppitunti/työpaja. Huomenissa pitäisi alkaa yhdessä Ainon ja Hennan kanssa suunnittelemaan että mitä oppitunnit sitten pitäisivät sisällään.

Elämme jännittäviä aikoja!



Liikennettä rauhalliseen aikaan päivästä. Traffic, when it´s the quiet time of the day.




Uusi pyöräni, joka kesti tasan yhden päivän, uskollinen ratsuni. Ostin uuden.
My new bike, which broke the day after I bought it. It was a loyal servant. I bought a new one.





That´s Minna and her new bike, driving one way street.. to the opposite direction, you see.
Siellä menee Minna ja uusi pyörä, yksisuuntaista vastavirtaan.
Yesterday and today we have spent an hour per evening at the orphanage. It is a lot of staring and embarrasing tries to learn vietnamese, at first. It seems very nice though. One week from here,on Sunday, we´ll have our first Life Skills Training-lesson/workshop, and tomorrow we´ll start planning together with Aino and Henna.
Oh these adventurous days :)

tiistai 22. syyskuuta 2009

Getting ready for the rainy season

Tänään valmistauduimme tulevaan sadekauteen shoppailemalla paikallisessa ostoskeskuksessa. Tässä kuitenkin ensiksi maailman pienin mummo ja sen maailman pienin kissanpoikanen. Awww.

Today we prepared ourselves for the upcoming rainy season by shopping in the local shopping center. But first we want to present the world's smallest grandma and her world's tiniest kitten. Awww.




Tässä ostoksemme: sadeviitat. jipii. pileet.
Here is what we bought: raincoats. yay. party.

Ja katsokaa, mitä ihmettä Minnan olkapäästä kasvaa. Kah, Saila. ystäväni.
And look what grows from Minna's shoulder. Oh, Saila. my friend.



Luukki on pettämätön.
The look is unbeatable.



Terveisin innokkaasti tulvia odottavat Sade-Saila ja Muta-Minna

maanantai 21. syyskuuta 2009

In dongs?!

Lähes kaikki on täällä meikäläisille halpaa ja ruoka on useimmiten älyttömän hyvää. Tästä syystä (+meillä ei ole keittiötä) siis syömme ulkona 3 kertaa päivässä ja kaupoillakin tulee käytyä aika paljon. Tässä hieman esimerkkejä paikallisista hinnoista:

Almost everything here is cheap for us and the food is most of the time very delicious. This is why (+we don't have a kitchen) we eat out 3 times a day and go shopping quite often. Here's some examples of the local prices:


Washing laundry, 14 000 dongs (53 cents) per kilo. Hotel staff takes our laundry out to the laundry service, so we can just pick our clean laundry from the reception.

Pyykinpesu 14 000 dongia per kilo, eli 53 senttiä. Hotellin henkilökunta pesettää meidän vaatteet, joten voidaan vaan noutaa puhtaat pyykit respasta.





Renting a bike for one day costs 15 000 dongs (57 cents). That also tells how well the bike worked...Traffic here is crazy. The only rule seems to be that there aren't any.

Pyörän vuokraus päiväksi maksaa 15 000 dongia eli 57 senttiä. Pyörän kunto oli kyllä hintansa veroinen. "Hieman" hirvitti kun polkimet alkoi lyömään tyhjää keskellä risteystä. Liikennehän täällä on todella kaoottista. Ainoa sääntö näyttää olevan se, että sääntöjä ei ole.




Rice hat, 15 000 dongs, so 57 cents. Mirinda 4500 dongs, 17 cents and it is sooooo good!
Riisihattu 15 000 dongia eli 57 senttiä. Mirinda 4500 dongia, 17 senttiä ja se on niiiin hyvää!





Spring rolls 30 000 dongs, so 1,14 euros. These were not that good. I'm sure I find better ones.
Kevätkääryleet 30 000 dongia, eli 1,14 euroa. Nää ei ollut kyllä erikoisen hyviä. Löydän varmasti parempiakin.
Noodles with vegetables about 20 000-25 000 dongs (0,76-0,95€)
Coke can 8000 dongs (0,30€)
Nuudelit kasvisten kanssa noin 20 000-25 000 dongia eli 0,76-0,95 euroa
Kokis 8000 dongia eli 30 senttiä

Sweets, varying from 5000 to 16 000, so 19-61 cents.
Karamelleja, 5000-16 000 dongia, eli 19-61 senttiä.



Bracelets from the local market, 5000 dongs, 19 cents.
Rannekorut paikalliselta torilta, 5000 dongia eli 19 senttiä.


Pedicure/pedikyyri 40 000 dongs (1,50€)
Bag full of goodies plus a 5 litre water can 100 000 dongs (3,80€)
Pussi täynnä herkkuja plus 5 litran vesikanisteri noin 100 000 dongia eli 3,80 €
Eli halvalla lähtee, mutta tietenkään me ei täällä vain shoppailla ja syödä. Työt alkaa kunnolla keskiviikkona. Siitä lisää sitten tuonnempana.
Kaupanteko lähes joka paikassa vaatii tinkimistä. Tai ainakin se kannattaa. Ollaan varmaan törkeän hyviä tinkimismestareita kun tullaan takaisin. Turisteja yritetään huijata jatkuvasti ja kadulla ei juuri saa rauhassa kävellä. Aina tullaan jotain tyrkyttämään. Tietenkin moni tekee sitä henkinsä pitimiksi, joten ei todellakaan ole ihan kauhean helppo sanoa ei. Välillä kyllä menee niin hermot, että on vähän liiankin helppo sanoa ei...
Köyhyys on hyvin näkyvää täällä Huessa. Palataan varmasti myös tähän aiheeseen myöhemmin.
So everything is very cheap for us but of course we don't only shop and eat. Work starts properly on Wednesday. More about it later.

Trading here requires most of the time bargaining or at least it's worth to do so. We must be amazingly good bargainers when we come back. People try to cheat tourists all the time and one cannot walk in peace in the streets. Somebody always tries to sell you something. Of course they do it to stay alive so it's really not that easy to say no all the time. Sometimes you just get so annoyed that it's maybe a bit too easy...Poverty is very visible here in Hue. I'm sure we come back to this topic later on as well..

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

On the boat again

Here are some pictures from our one hour boat trip yesterday.
We went with a boat to the river, passing a fishing village, where people live on their boats. We also went around an island, on which people lived and we could see their nicely rubbished back yards. The way back took a lot less time than the way to the other direction, which gave to the Captain of the boat took some time to sell us kimonos, cards and other beautiful things. Nice tourism..

Tässä muutamia kuvia eiliseltä tunnin mittaiselta venematkaltamme. Menimme siis jokea pitkin tunnin verran. Matkalla ohitimme mm. kalastajakylän, jossa ihmiset asuvat veneissään, sekä saaren, jossa näimme kauniisti roskatut takapihat, nam. Mennessä vene liikkui hitaammin, jotta kapteeni kerkesi myydä meille mm. kimonoita ja kauniita postikortteja. (Emme langenneet houkutuksiin, vielä.) Mukavaa turismia kerrassaan.


The loads that people take on their boats are huge, brave vietnamese!!
Veneet lastataan uskomattomilla lasteilla, urheita nuo vietnamilaiset!!
Two happy tourists, eli kaksi onnellista turistia.





Yes, it is pretty hot in here, fan is not just a prop ;)
Jees, täällä on aika kuuma, tuo viuhka ei siis ole vain lavasteena ;)





Electric wires, seen from our balcony.
Sähköpiuhoja, näkyvät parvekkeeltamme.



A view from our balcony.
Ja vähän lisää näkymää parvekkeelta.




Home sweet home for the coming three months.
Meidän kotikolo seuraavat kolme kuukautta.
Terveisin torakan nuolema Minna (jolla oli silmäluomet turvoksissa aamulla ja Minna oli vakuuttunut siitä että torakka on käynyt niitä yöllä nuolemassa.)
ja Salamanteri-Saila (koska mä oon vaan niin nopee, terveisin nimim. ei vielä kertaakaan mopon yliajama.)
Moi!

Tässä vallan innokkaat matkustajat Helsinki-Vantaalla. Tunnemme myötähäpeänne...
Here are the quite excited travellers at Helsinki-Vantaa airport. Yes, we're ashamed too...

Hikiset terkut Huesta! Saavuimme perille toissapäivänä. Torstai-aamuna heräsimme hullun aikaisin vain noin kolmen tunnin yöunien jälkeen ja suuntasimme Joelin kyydillä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Haikeiden jäähyväisten jälkeen suuntasimme ekalle lennolle Amsterdamiin. Lento meni hyvin, paitsi että Minnan vähälaktoosinen ateriavaihtoehto ei ollut kovin hyvä. Eipä siinä. Myöhemmillä lennoilla ateriat vain huononivat:)
Amsterdamissa menimme heti syömään ajatuksella, että "mihin tahansa paitsi Burger Kingiin". Noh, Sieltähän me sitten kuitenkin itsemme löysimme, koska siihen aikaan ei ollut muissa paikoissa vielä muuta ruokaa tarjolla kuin pizzaa.


Noloa. Embarrassing.

Seuraava lento suuntasi Hong Kongiin. Lento kesti 11 tuntia ja sekin meni ihan hyvin, sillä onneksi lentokoneessa oli jokaiselle matkustajalle oma yksityinen ruutunen, josta sai katsella leffoja ja tv-ohjelmia, sekä kuunnella musiikkia yms. Jalkatila oli kyllä aika olematon ja vieressämme istuva kiinalaistyttö ei suostunut nousemaan kun halusimme lähteä vessaan vaan nosti jalkansa penkille. Siinä sitten ängimme itsemme väkisin käytävälle. kivaaa.



Mrs Hekkela it is. Rva Hekkela.



Minna´s delicious salad, yam! Minnan herkku-salaatti, nam!!


Hong Kongissa iski jo aika epätodellinen olo:" Ollaanko me oikeasti täällä". Myös Hong Kongin vaihto sujui hyvin ja sieltä suuntasimme Ho Chi Minh Cityyn lennolla, jolla oli kaikista surkein ruoka. Edellisellä lennolla ei juuri unta saatu, joten tässä vaiheessa aikamoinen kooma iski päälle. Ho Chi Minh Cityssa vähän palloiltiin ensin, mutta onneksi saatiin apua info-poitsulta. Haettiin rinkkamme, jotka olivat onnellisesti saapuneet perille ja sitten matka jatkui kohti kotimaan lentojen terminaalia. Pihalla vastaan iski painostava kuumuus. Menimme check-iniin ja siitä odottamaan vikaa lentoa, jonka piti lähteä 13.20 paikallista aikaa. Loppujen lopuksi lento lähtikin 14.30. Pihalla satoi, ukkosti ja salamoi ja me oltiin aivan katkipoikkirättiväsyneitä. Seuraa saatiin Oregonissa asuvasta Hawaijilaisesta miekkosesta ja hänen äidistään, jonka enkkua ei juuri ymmärretty :)




This is a very good position for sleeping, tiredness has nothing to do with it. Todella toimiva nukkuma-asento, väsymyksen määrällä ei mitään tekemistä asian kanssa.


Noin klo 15.30 paikallista aikaa perjantaina saavuimme vihdoin ja viimein Hueen hikisinä ja uupuneina, mutta onnellisina. Ensimmäinen jännitysmomentti tuli taksin muodossa. Ulos tullessamme taksimies tuli heti tarjoamaan kyytiä. Reissukaverimme Aino ja Henna olivat maksaneet taksimatkastaan 8 dollaria, mutta meiltä pyydettiin 10. Minna yritti kyllä vähän vängätä hinnasta, mutta väsyneenä ei kauheaa kohtausta jaksanut järjestää. Taksi toi perille, jossa hotellin henkilökunta oli vastassa. Hotellilla saimme avaimen käteen ja menimme suoraan huoneeseemme, joka on oikein mukava: kaksi iso sänkyä, ilmastointi, tuuletin, toimiva vessa, pieni parveke, pieni jääkaappi ja hyvä suihku ammeella. Hotellilla treffasimme lyhyesti Ainon ja Hennan, käytiin nostamassa kaksi miljoonaa dongia (miljonäärit!!!!) ja menimme syömään hotellimme vieressä olevaan Cafe on Thu Wheels:iin. (ruoka oli nam nam) Saila simahti jo kasin aikaan ja Minna vähän myöhemmin. Nukuimme kuin pienet possut noin 10-12 tuntia.




And here is our hotel. Ja tässä on hotellimme, Binh Duong III.

In english:

We had no problems with flights, though Minna´s non-lactose food was terrible most of the time. Last flight from Ho Chi Minh City to Hue was delayed from 13.20 to 14.30. Weather was bad at the Ho Chi Minh City airport, it was raining and thundering.

We took a taxi from Hue airport to our hotel, Binh Duong III. We were terribly tired, but after receiving a key to our hotel room, went out to eat and get some money from ATM. Now we are millionaires!!! (Took out 2 million vietnamese dongs.)

In the evening, we fell asleep easily and slept for about 10-12 hours. That´s it for now, folks!

maanantai 14. syyskuuta 2009

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Ei lääkkeet vaan aika.

Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Who ever that may be. Kova paikka sanoa hyvästit, vaikka reissumme kestää vain sen 3kk. *huokaus*

Ei pysty kyllä enää keskittymään mihinkään. Tänään meillä oli vielä tentti. Kivaa. Olisi pitänyt myös saada yksi case study valmiiksi ennen reissua, mutta ei kyllä pysty yhtään miettimäänkään koulujuttuja. Saa nyt nähdä tuleeko se koskaan valmiiksi?!

Vielä ollaan tehty viimeisiä ostoksia ja hamstrattu lääkkeitä. Toivottavasti ei tule tarvetta ihan kaikelle mitä on mukana:) Ollaan sen verran uhkarohkeita, että lähetään matkaan ilman malariaääkitystä. Kv-koordinaattorimme mukaan se ei ole Huessa tarpeen ja jos lähdemme jonnekin muualle niin hankimme sen sitten paikan päältä. Krhm. Vähän jänskättää miten käy..
Ai niin. Meillä ei myöskään ole vielä vikaa lentoa Saigonista Hueen. Ootetaan luottokortin saapumista. No, kyllä nää jutut yleensä aina jotenkin järkkääntyy.

Seuraava raporttini paikan päältä. Adios! Voikaa hyvin!

EDIT 15.09.2009: kortti saapui ja vika lento ostettu!! jipii! Kyllä meistä pidetään huolta:)


och nästan samma på engelska:

I agree with Saila. It's really difficult to say goodbyes. *sigh*
I'm having serious concentration problems (as if I wouldn't always. ) I won't finish my case study before I leave, so there's a chance I'll never finish it. Nice. We have done some last minute shopping and bought lots of medicine. Hopefully we won't be needing them all..However, we don't take any malaria medicine because our international placement coordinator said it's not needed in Hue. Hope so.. Also, we don't have tickets to the last flight from Saigon to Hue yet because we're waiting for a credit card to arrive. Well, things will work out somehow, I'm sure.

My next report from Hue. Take care!!

EDIT 15.09.2009: we got the card and bought tickets to the last flight. yay! we're taken care of:)

sunnuntai 13. syyskuuta 2009

The downside of leaving

Traveling is extremely exciting, especially when you are entering a country you´ve never been before. But if I had to mention one negative thing about travelling, it is the part where one must say goodbyes.
(Some of my friends know this very well, I am not good with goodbyes ;)

And yes, I know this is only a period of three months, but STILL saying goodbyes is not nice.

I do not mean to depress you people, I encourage you to travel if you feel like, make your dreams come true and follow your destiny. Any other frases I missed?

For real: saying goodbyes is not nice, traveling is amazing and last but not least: we´ll see each other again :)


Ja sama suomeksi, ainakin suurinpiirtein:

Vaikka matkustaminen on mahtavaa, oman maailman mullistavaa ja huikean kokemuksellista, etenkin kun matkustaa maahan jossa ei ole koskaan aikaisemmin ollut, niin sillä on miinuspuolensakin.

Leikin nyt rohkeaa ja kerron että kaiken lähtöinnostuksen, pakkailun ja yltiöpäisen häsellyksen keskellä on ikävä asia: hyvästit.

Vaikka tällä kertaa kyseessä on vain kolmen kuukauden mittainen matka, niin ei silti ole helppoa sanoa moro läheisille ihmisille. Kerronpahan vaan, notta tiedätte ettei se ihan kivutonta ole lähteä, jos on jäädäkään.

Silti, jos mielenne tekee matkustaa, niin tehkää niin. On se sen arvoista ja ainahan voi palata takaisin :)

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

How to get a visa to Vietnam and hmm, do I really need one?


To enter Vietnam you need a visa, at least if you are planning to stay there,legally,for over three months and then return back to your home country.

Basically: you get the application papers from their website (or from the embassy, if you like), get a decent picture of yourself, attach it to the application, get your passport and the application to the embassy (placed at the center of Helsinki, Aleksanterinkatu 15 A, 5th floor) and wait.


We went there on Thursday and got our visas on next Monday, so it was pretty fast and painless. Plus the lady there was nice to us :)


For more info you can go to: www.vietnamembassy-finland.org/en or go straight to the embassy.

maanantai 7. syyskuuta 2009

Kartta


Tarkkasilmäisimmät teistä löytävät varmasti Huen tästä kätevästä kartasta. Siinä näkyy kappas vaan myös Thaimaa, jonne toivottavasti pääsemme lomailemaan reissumme viimeiseksi viikoksi. Ou jea.

Lentoreittimme on Helsinki-Vantaa - Amsterdam - Hongkong -Ho Chi Minh City -Hue

Here you can see Hue, the city we're gonna do our placement in.

Ping Pong kaikki!

Nää olis nyt menossa Vietnamiin harjotteluun ja täältä muut vois lukee et mitä ne siel tekee. Jos niinku kiinnostaa.

Matkavalmistelumme ovat koostuneet seuraavista asioista:
Rokotukset, viisumit, matkaliput, kaikki koulun tärkeät paperit ja niiden saaminen oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, sekä Kelan viralliset paperit ja niiden ympäriinsä lähettely, tarvittavien tavaroiden hankinta/metsästys, lääkkeet!, vietnamilaisen ruoan maistelu Itäkeskuksen vietnamilaisessa ravintolassa sekä harhainen toiveajattelu reissusta ja sen kulusta.

Matkaan olemme lähdössä 17. syyskuuta eli 10 päivän kuluttua. Vietnamissa vietämme seuraavat kolmisen kuukautta tehden opiskeluihin liittyvää harjoittelua Hue Help-nimisessä järjestössä. (Lisää Hue Helpistä voit lukea osoitteesta www.huehelp.org)
Tulemme asumaan Huessa joka oli Vietnamin pääkaupunki Nguyen dynastian aikaan. Hue sijaitsee Keski-Vietnamissa itärannikolla.

Lisää harjoittelusta voit lukea myöhemmin, jahka pääsemme Vietnamiin asti.
Mikäli kaikki sujuu niin kuin toivomme ja haluamme, niin palaamme Suomeen Thaimaan kautta kolme päivää ennen jouluaattoa.

Jäämme odottamaan mielet pinkeänä tulevaa matkaa ja kirjoittelemme tänne aina kun jotain kirjoittamisen arvoista on. Kommentit ovat todella tervetulleita ja toivomme että viihdyt matkassamme!

Hartain terveisin,
Saila ja Minna

PS. We try to write this blog both in English and Finnish, so all our friends could follow our journey. Please leave comments to us!!