Moi!

Tässä vallan innokkaat matkustajat Helsinki-Vantaalla. Tunnemme myötähäpeänne...

Here are the quite excited travellers at Helsinki-Vantaa airport. Yes, we're ashamed too...

Hikiset terkut Huesta! Saavuimme perille toissapäivänä. Torstai-aamuna heräsimme hullun aikaisin vain noin kolmen tunnin yöunien jälkeen ja suuntasimme Joelin kyydillä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Haikeiden jäähyväisten jälkeen suuntasimme ekalle lennolle Amsterdamiin. Lento meni hyvin, paitsi että Minnan vähälaktoosinen ateriavaihtoehto ei ollut kovin hyvä. Eipä siinä. Myöhemmillä lennoilla ateriat vain huononivat:)

Amsterdamissa menimme heti syömään ajatuksella, että "mihin tahansa paitsi Burger Kingiin". Noh, Sieltähän me sitten kuitenkin itsemme löysimme, koska siihen aikaan ei ollut muissa paikoissa vielä muuta ruokaa tarjolla kuin pizzaa.

Noloa. Embarrassing.

Seuraava lento suuntasi Hong Kongiin. Lento kesti 11 tuntia ja sekin meni ihan hyvin, sillä onneksi lentokoneessa oli jokaiselle matkustajalle oma yksityinen ruutunen, josta sai katsella leffoja ja tv-ohjelmia, sekä kuunnella musiikkia yms. Jalkatila oli kyllä aika olematon ja vieressämme istuva kiinalaistyttö ei suostunut nousemaan kun halusimme lähteä vessaan vaan nosti jalkansa penkille. Siinä sitten ängimme itsemme väkisin käytävälle. kivaaa.

Mrs Hekkela it is. Rva Hekkela.



Minna´s delicious salad, yam! Minnan herkku-salaatti, nam!!


Hong Kongissa iski jo aika epätodellinen olo:" Ollaanko me oikeasti täällä". Myös Hong Kongin vaihto sujui hyvin ja sieltä suuntasimme Ho Chi Minh Cityyn lennolla, jolla oli kaikista surkein ruoka. Edellisellä lennolla ei juuri unta saatu, joten tässä vaiheessa aikamoinen kooma iski päälle. Ho Chi Minh Cityssa vähän palloiltiin ensin, mutta onneksi saatiin apua info-poitsulta. Haettiin rinkkamme, jotka olivat onnellisesti saapuneet perille ja sitten matka jatkui kohti kotimaan lentojen terminaalia. Pihalla vastaan iski painostava kuumuus. Menimme check-iniin ja siitä odottamaan vikaa lentoa, jonka piti lähteä 13.20 paikallista aikaa. Loppujen lopuksi lento lähtikin 14.30. Pihalla satoi, ukkosti ja salamoi ja me oltiin aivan katkipoikkirättiväsyneitä. Seuraa saatiin Oregonissa asuvasta Hawaijilaisesta miekkosesta ja hänen äidistään, jonka enkkua ei juuri ymmärretty :)




This is a very good position for sleeping, tiredness has nothing to do with it. Todella toimiva nukkuma-asento, väsymyksen määrällä ei mitään tekemistä asian kanssa.


Noin klo 15.30 paikallista aikaa perjantaina saavuimme vihdoin ja viimein Hueen hikisinä ja uupuneina, mutta onnellisina. Ensimmäinen jännitysmomentti tuli taksin muodossa. Ulos tullessamme taksimies tuli heti tarjoamaan kyytiä. Reissukaverimme Aino ja Henna olivat maksaneet taksimatkastaan 8 dollaria, mutta meiltä pyydettiin 10. Minna yritti kyllä vähän vängätä hinnasta, mutta väsyneenä ei kauheaa kohtausta jaksanut järjestää. Taksi toi perille, jossa hotellin henkilökunta oli vastassa. Hotellilla saimme avaimen käteen ja menimme suoraan huoneeseemme, joka on oikein mukava: kaksi iso sänkyä, ilmastointi, tuuletin, toimiva vessa, pieni parveke, pieni jääkaappi ja hyvä suihku ammeella. Hotellilla treffasimme lyhyesti Ainon ja Hennan, käytiin nostamassa kaksi miljoonaa dongia (miljonäärit!!!!) ja menimme syömään hotellimme vieressä olevaan Cafe on Thu Wheels:iin. (ruoka oli nam nam) Saila simahti jo kasin aikaan ja Minna vähän myöhemmin. Nukuimme kuin pienet possut noin 10-12 tuntia.

And here is our hotel. Ja tässä on hotellimme, Binh Duong III.

In english:

We had no problems with flights, though Minna´s non-lactose food was terrible most of the time. Last flight from Ho Chi Minh City to Hue was delayed from 13.20 to 14.30. Weather was bad at the Ho Chi Minh City airport, it was raining and thundering.

We took a taxi from Hue airport to our hotel, Binh Duong III. We were terribly tired, but after receiving a key to our hotel room, went out to eat and get some money from ATM. Now we are millionaires!!! (Took out 2 million vietnamese dongs.)

In the evening, we fell asleep easily and slept for about 10-12 hours. That´s it for now, folks!